Ranska.net

Nimi: Jacques Guillaume
Ammatti: lääkäri

Miten päätit tulla Suomeen?
Tapasin vaimoni pienessä bretagnelaisessa merenrantakaupungissa, Perros-Guirecissa vuonna 1980. Asuimme Ranskassa vuoteen 1995 asti ja ehdimme saada neljä lastakin. Päätimme kokeilla Suomessa asumista vuoden verran, mutta kokeilu jatkuikin suunniteltua pidempään!

Millä aluella tai missä kaupungissa asutte?
Espoon Leppävaarassa.

Onko sinulla ollut työnsaantivaikeuksia Suomessa?
Työtä on kyllä helppo löytää, mutta kieli tuottaa ongelmia.

Mihin alaan olet erikoistunut?
Erikoisalaani ovat fysikaalinen lääketiede ja kuntoutus. Huolehdin potilaista, joilla on kipuja nivelissä tai hermoissa, selässä, niskassa. Tehtävänäni on myös arvioida työntekijöiden työkykyä ja joskus suositella heidän eläkkeelle jäämistä.

Eikö kipua ja sairautta voi erottaa toisistaan?
En ole sitä mieltä, että fyysistä kipua ei voisi erottaa sairaudesta, epäilemättä fyysinen kipu pikemminkin seuraa usein sairauden mukana. Useissa tapauksissa kipua voi ainakin lievittää kokonaisvaltaisella ja monimuotoisella hoidolla.

Toimitko myös yleislääkärinä?
Kyllä, työskentelen myös yleislääkärinä. Minulla on kokemusta Ranskasta, ja täällä Suomessa tilanteeni on varsin hyvä, koska työskentelen yliopistollisessa sairaalassa, jossa ympärilläni on muita erikoislääkäreitä, jotka voivat auttaa mutkikkaissa tapauksissa.

Onko Suomeen muuttosi sujunut hyvin?
Kyllä, muuttoni ja sopeutumiseni on sujunut erittäin hyvin.

Minkälaisia – pieniä tai suuria – kulttuurishokkeja olet kokenut saavuttuasi tänne?
Positiivisia:
- Suomessa vain harvat ovat mahtailevia ja omahyväisiä, useimmat suomalaiset ovat rehellisiä, vaatimattomia ja suoria.
- Perinteet, esim. juhlat ja sauna, ovat säilyneet hyvin ja niitä vaalitaan huolella.

Negatiivisia:
- Monet suomalaiset ovat usein hyvin sulkeutuneita.
- Arkipäivän kohteliaisuutta ei ole juurikaan.

Mistä pidät erityisesti Suomessa?
Pidän kaupungista, jossa asun, luonnon jatkuvasta läheisyydestä, rauhallisuudesta, saunasta.

Haluaisitko kertoa lukijoillemme jostakin erityisestä tai erikoisesta kokemuksestasi?
Tässä yksi kokemukseni: Ennen vuoden 1998 jalkapallon MM-kisoja Ranskan maajoukkue tuli harjoittelemaan Suomeen. Jalkapalloilijat asuivat kotimme lähellä olevassa hotellissa. Pääsin juttelemaan heidän kanssaan, ja minulla on videokasetti, jossa ranskalaisjalkapalloilijat harjoittelevat Kauniaisten pienellä kentällä. Urheilijat suostuivat myös poseeraamaan kahden pienimmän lapseni kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi kymmenen tärkeintä sanaa, jotka Suomeen saapuvan ranskankielisen tulisi tuntea?
Saisinko? Kiitos! Missä? Mihin? Millä? Milloin? Mitä? Hei! Kaunis. Tervetuloa.

Mistä bändi on saanut nimensä?
Troisième oeil (kolmas silmä) on eräänlainen elämänkatsomus, vähän niinkuin elokuvakamera, joka kulkee kuvaamassa kaikkialla maailmassa.

Mitä ovat muusikkona olemisen hyvät ja huonot puolet?
Hyviä puolia on musiikin jakaminen muiden ihmisten kanssa, ja sellaisten uusien ihmisten tapaaminen, joiden kanssa voi jakaa omat näkemyksensä ja tunteensa.
Huonot puolet: jotkut ihmiset pyrkivät käyttämään valtaansa väärin.

Tunnetteko suomalaisia artisteja ja heidän musiikkiaan?
Emme tunne.

Miten kuvailisitte bändinne musiikkityyliä?
Troisième Oeil soittaa hiphopia.

Oletteko koskaan harkinnut muuttavanne bändin musiikillista linjaa?
Emme.

Millaisia aiheita käsittelette kappaleissanne?
Rauha, solidaarisuus, kokemusten jakaminen, toisten ihmisten kunnioittaminen… kaikki sellaiset aiheet, jotka voivat tehdä elämän paremmaksi…

Kun valmistelette uutta kappaletta tai levyä, mikä työvaihe on mielestänne mukavin?
Boss One: nauhoitus
Jo Popo: miksaus ja masterointi.

Olette molemmat muusikoita ja teette itse musiikkia. Mikä on mielipiteenne internetistä?
Se tuo koko maailman lähemmäksi ja on sinänsä mielenkiintoinen juttu.

Millaisia suunnitelmia teillä on tällä hetkellä?
Syys-lokakuussa julkaisemme levyn Boss One ja tietysti keikkailemme.

Olisitteko valmiita matkustamaan “Villiin Pohjolaan” soittamaan muutaman keikan?
Tottakai!!!

Mistä bändin nimi tulee?
“The Avengers”istä, Tara king oli John Steed apulainen ja Emma Peelin seuraaja. Th tarkoittaa teoriaa, tämä on siis tara king-teoriaa!
Olen aina ollut tämän neitosen ihailija, hän on aina ollut minulle sarjan ykkönen.

Ketkä muusikot ovat vaikuttaneet sinuun?
Monet eri suuntausten muusikot, kaikki, mitä olen kuunnellut on vaikuttanut minuun ja musiikkiini ja on ohjannut kuuntelutottumuksiani edelleen. Tarkemmin sanoen, olen kuunnellut paljon artisteja kuten Mogwai, Portishead, Radiohead, Billie Holliday mutta myös Tom Jonesia (70-luvulta).

Mitkä ovat muusikon plussat ja miinukset?
Rahakysymyksiä lukuunottamatta, jotka ovat tämän ammatin kompastuskivi, plussaa on tämä vapaus, jonka saa itselleen luovasta työstä, tunteen siitä,että kaikki on mahdollista.
Miinusta on, kun joskus uupumus iskee ja kysyy itseltään, pystyykö varmasti tekemään parempaa kuin viime kerralla.

Millainen kuva sinulla on Suomesta ja suomalaisista?
Suomi on Pohjoismaa. En tunne maata kovin hyvin, mutta uskon ihmisten olevan vieraanvaraisia. Minulla on varsin myönteinen kuva maasta.

Tunnetko suomalaista musiikkia / suomalaisia artisteja?
En, en usko.

Kuinka määrittelisitte musiikinlajinne?
Down-tempo, yleisesti ottaen. Jos vähän tarkennan, kuvailisin sitä kuvitteelliseksi ääninauhaksi, elokuvan soundtrackiksi, johon jokainen saa itse kuvitella kuvat.

Oletko harkinnut tyylinmuutosta?
En, viihdyn hyvin tyylissäni, kehitän tätä tyyliä ja tuon siihen muiden tyylien aineksia.

Mitä aiheita laulusi käsittelevät?
En sanoita, Cécile vastaa tara king th:n sanoituksista. En aio vastata hänen puolestaan.
Instrumentaalikappaleista puhuen, seilaan usein kaihomielisillä vesillä, science fictionin tai sitten thrillereiden hengessä. Tunnelma on sekoitus tyyneyttä ja uhkaa.
Ei ole tiettyä kantavaa teemaa, ellei sitten usein toistuva avaruusolioteema, sekin sinänsä pieni osuus kokonaisuudesta.

Mikä omista biiseistäsi on lempikappaleesi?
Siinäpä vaikea kysymys, en taida osata vastata… joka kerta kun saan kappaleen tehtyä, se on minusta parempi kuin edellinen ja niin edelleen….

Oletteko usein kiertueella?
Ainakin yritetään. Sanotaan vaikka, että varataan päivä sinne, toinen tänne. Meillä on 2 projektia, joita esitämme kiertueilla: ensimmäinen on tara king th-projekti ja toinen on sähköinen tarina, konsertti, jonka aikana näyttelijä kertoo tarinan ja siinä on sekvenssejä.

Esiintymislava vai äänitysstudio ?
Pidän kummastakin, äänitysstudio on minulle yhä välttämätön, koska sävellän juuri siellä, se on “elintärkeä”. Jos minun pitäisi valita äänitysstudion ja esiintymislavan välillä, valitsisin äänitysstudion, mutta pidän todella paljon livenä esiintymisestäkin.

Mikä on biisinteon tai äänilevyn säveltämisen paras hetki?
Ensimmäisten sointujen ja ensimmäisten melodioiden säveltäminen ja kaiken yhteen kokoaminen. Ensimmäinen visio uudesta kappaleesta on aina yhtä hurmiota. Ei vielä tiedetä, minne ollaan menossa ja kaikki tiet ovat avoinna, tuntematon kutsuu!

Millaista musiikkia kuuntelet tällä hetkellä?
Radioheadiä, viimeistä albumia, Esther Phillipsiä, Grandaddyä, Massive attackia,
Alphaa,…

Mitä mieltä olet Internetistä muusikkona ja säveltäjänä?
Minusta se on hyvä markkinoinnin väline.

Mitä teillä on nyt työn alla?
Vaikka mitä, sähköinen tarina “sekvenssijaksoja”, toinen levyalbumi, kiertue, remixejä,…

Ketkä muusikot tai artistit ovat vaikuttaneet sinuun?
Niitä on ainakin kymmenen miljoonaa. On Brel, Suicide, Joy Division, Nick Druke, Talk Talk, Léo Ferré ja paljon ranskalaisia 80-luvun alun uuden aallon bändejä (Sapho, Taxi Girl, Marc Seberg…)

Tuntuuko sinusta, että musiikillinen tyylisi on muuttunut paljon vuosienvarrella?
Tekstien suhteen, ei juurikaan; sovitusten kyllä. Tahdon tehdä asioista vähemmän synkkiä.

Mikä on suosikkihetkesi albumin -tai kappaleenteossa?
Kirjoittaminen, ja levyn saaminen kun se on valmis.

Keitä artisteja kuuntelet tällä hetkellä?
Daniel Darcia, ranskalaista laulajaa; The Innocence Missionia, amerikkalaista trioa
Ja Debussyn pianoteoksia ja myös Ravelia.

Mitä suunnitelmia sinulla on tuleville kuukausille?
Konsertteja (Espanja, Saksa, Ranska, Belgia) ja täytyy yrittää nukkua.

Kuinka päätit ryhtyä musiikintekijäksi?
Kun olin 14-vuotias, ostin ensimmäiset levyni (Creedence Clearwater Revival, The Who ja Johnny Hallyday, ranskalainen “rokkistaramme”). Kuunnellessani näitä levyjä ajattelin, että miksen minäkin? Ostin kaikista halvimman kitaran ja aloin soittaa.

Ketkä musiikintekijät tai taiteilijat ovat olleet merkittäviä Sinulle?
Monetkin. Se riippuu ajanjaksosta, mutta ainakin Gainsbourg, Dr Feelgood, Jacques Dutronc, David Bowie ja Jacque Brel ovat olleet tärkeitä. Ja myöskin Boris Vian, René Char ja Antonin Artaud, The Last Poets, afrikkalainen ja arabialainen musiikki…Joskus vaikutus koskettaa enemmän itseäni kuin tekemääni musiikkia.

Millainen mielikuva Sinulla on Suomesta ja suomalaisista?
Valkoinen mielikuva, rauhallisuus ja vaitonaisuus kuin aurinko, joka säteilee jäällä.

Millainen mielikuva Sinulla on suomalaisesta musiikista?
Mielestäni teillä soitetaan radiossa samantyyppistä musiikkia kuin meillä! Ranskassa ei ole helppo kuulla suomalaisia artisteja. Tunnen vain kaksi nimeä: Heikki Sarmanto ja The Poppoo. Näin heidät esiintymässä Pariisissa. Kummatkin konsertit olivat tosi hyviä. Heikin kanssa aioimme kirjoittaa lauluja yhdessä, mutta emme löytäneet yhteistä aikaa, joten jätimme hankkeen sikseen.

Miten kuvailisit omaa musiikkiasi?
Kirjoitan lauluja, voisi sanoa että ne ovat “tämän päivän ranskalaista chansonia”. Sanoitukset ovat erittäin tärkeitä sekä yleisölleni että itselleni, mutta olen tarkka myös musiikkini suhteen. Toivon, että kappaleeni vetoavat myös ulkomaalaisiin. Vähän kuin amerikkalainen ja unkarilainen musiikki itseeni! Vaikka en ymmärtäisikään sanoja.

Oletko ajatellut muuttaa musiikkityyliäsi radikaalisti?
Olen jo tehnyt niin. Vuonna 1977 olin bändissä, jonka nimi oli Starshooter, ja teimme punkkia! Matka eilisestä tähän päivään on pitkä. Joskus teen musiikillisia kokeiluja. Vuonna 1998 tekin levyn, jonka nimi on “metropolitain” ja joka on enemmänkin sähköistä musiikkia. Vuotta myöhemmin esiinnyin ranskalaisen laulajan Enzo Enzon kanssa, teimme musiikkiesityksen, jossa oli steppausta ja tanssia…Nykyään kun sävellän ja kirjoitan uutta levyä, valitsen ennemminkin mielialan kuin musiikkityylin. Se on järjestelykysymys. En tiedä, mihin suuntaan lähden myöhemmin. Se riippuu ihmisistä, joita tapaan, matkoista, kaikesta ja ihan mistä sattuu…

Mistä laulusi kertovat?
Jo vuosien ajan olen yrittänyt olla kertomatta tarinoita. Ryhdyn kirjoittamaan ja kirjoittaessani laulua löydän sen, mitä mielessäni on. Lopulta se saattaa olla tarina tai vain tunne tai jotain ihan muuta. Olen itse ensimmäinen lukijani. Minusta on hauska rakentaa pieniä runollisia siltoja arkihuolien ja filosofisten teemojen välille.

Mikä on kappaleistasi oma suosikkisi?
Tänään kello 17.15 se on “A quoi rêvons-nous?” (Mistä uneksimme?) koska kun laulan sitä, uneksin. Sanat ovat yksinkertaisesti tunteita. Lavalla on helppo improvisoida ja joskus kappale kestää 20 minuuttia!

Käytkö usein kiertueella? Oletko mieluummin lavalla vai studiossa?
Olen aina mieluummin lavalla. Minusta tuntuu, että olen käynyt kiertueilla vuosien ajan, pitäen taukoja levyttääkseni uusia lauluja.

Mikä on lempihetkesi, kun valmistelet uutta levyä?
Laulujen kirjoittaminen. Kun olen aivan yksin kitarani kanssa, kuin laiva valtamerellä, ja löydän uuden sanaisen saaren, uuden musiikkitaivaan. Sellainen hetki on todella kaunis! Kaikki tuntuu mahdolliselta. Kuulen upeita asioita pääni sisällä. Ja sitten kestää tosi pitkään ennen kuin löytää sen uudelleen nauhalta.

Minkälaista musiikkia tai artisteja kuuntelet tällä hetkellä?
Riippuu tunteistani ja mielialastani. Se vaihtelee melko usein. Ostan paljon levyjä. Ennen kaikkea rakastan musiikkia joka yllättää, musiikkia, jota en ymmärrä ensimmäisellä kuuntelukerralla. Lalo Schifrin ja Esquivel pääsevät usein CD-soittimeeni. Saatan kuunnella kokonaisen viikon ainoastaan Jacques Breliä, Suzanne Vegaa tai Brian Enoa.

Sitten tyhmä kysymys…mikä on lempikappaleesi?
Ehkä Petula Clarkin “Downtown”, koska pidin hänestä kun olin pieni, ja nyt kun kuuntelen häntä, huomaan että se on todellakin hyvä laulu, tosi hyvin tehty.

Mitä mieltä olet säveltäjänä ja esittäjänä Internetistä?
Uskon, että löydämme ratkaisun tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Internetin ja kotistudion ansiosta on musiikin jakelu ulkomailla on helpompaa. Se on uuden ajan alku meille. Se on erittäin mielenkiintoista.

Käytätkö tietokonetta tai kotistudiota kun teet uutta kappaletta tai levyä?
Totta kai. Työskentelin vuosia henkilön kanssa, jolla oli tämäntyyppistä laitteistoa. Koska en enää työskentele hänen kanssaan, päätin ostaa tietokoneen uuden albumin tekemistä varten. Ensimmäiset päivät olivat melkoisen masentavia. En tiennyt millaista on työskennellä yksin koneiden kanssa…Halusin heittää kaiken ikkunasta ulos ja mennä itse perässä! Muutamien viikkojen jälkeen tilanne parani. Nyt tunnen itseni riippumattomammaksi ja luotan enemmän työhöni, koska hallitsen sen aiempaa paremmin.

Tuntuuko sinusta, että musiikillinen tyylisi on muuttunut paljon vuosien varrella?
Muuttunut. ei, kehittynyt. kyllä.

Miten koet muutokset ja miten selität ne?
Starttasin urani tekemällä akustista musiikkia, olin yksin. Myöhemmin perustin yhtyeen, jossa oli useita instrumentalisteja, se mahdollisti mbalaxin teon, tämän erittäin kuuman musiikin, jota paljon tanssitaan Senegalissa, mikä myös auttoi paljon tekemään minua tunnetuksi maailmalla.

Pidätkö enemmän lavallaolosta vai studiotyöskentelystä?
Pidän molemmista, mutta pikkuisen enemmän studiotyöskentelystä. Lavallaolo antaa mahdollisuuden suoraan yhteyteen yleisöön, todelliseen kommunikointiin heidän kanssaan. Studiossa on mahdollista palata kappaleeseen, tehdä uudestaan asioita, jos siltä tuntuu, esimerkiksi, ottaa uusiksi ääniä tai vaihtaa kitaroita, koskettimia, jne. Sitä on todella “kotonaan”, vaikka erehtyisit jossain kohdassa, se on mahdollista ottaa uusiksi. ja lavallaolo on sen vastakohta.

Mitä artisteja kuuntelet tällä hetkellä?
Tällä hetkellä, jos ollaan aivan rehellisiä, täytyy sanoa, että kuuntelen Ismaël Lo’ta, koska olen keskellä kirjoitusvaihetta.

Mitä projekteja sinulla on tuleville kuukausille/ vuosille?
Julkaista uusi albumi ja pitää näyttely maalauksistani.

Omasta puolestani pidin enemmän kuvataiteista, piirsin, ja sitten “eräänä kauniina päivänä”, ongelmia polveni kanssa ja jouduin vuoteenomaksi 6 kuukaudeksi! Opin käyttämään kitaraa. En tiedä siis oliko kyse omasta päätöksestäni, elämä vie!

Tuntuuko sinusta, että musiikillinen tyylisi on muuttunut paljon vuosien varrella?
Joka tapauksessa täytyy muuttua, siis kehittyä. Tekniikka ja kaikki koneet antavat toisia ääniä ja siis toisenlaisen hengen. Mutta vaikka vaihdan kenkiä niin kenkäni kokona pysyy 42! Joten.

Epäiletkö edelleen yleisön reaktioíta kun julkaiset uuden laulun tai albumin?
En voi epäillä kuin ymmärtämättömyyttä, se on pahinta, koska siinä tapauksessa sanon itselleni, että ilmaisit itsesi huonosti, joko sanoissa tai musiikissa. Joka tapauksessa, kuten avioliitossakin, tarvitaan huonoja hetkiä, jotta voidaan arvostaa niitä hyviä.

Ketkä muusikot tai artistit ovat vaikuttaneet sinuun?
Amerikkalaiset artistit. Queen Latifah, Mc Lyte, Public Enemy….

Mitkä ovat hyvät ja huonot puolet, kun toimii muusikkona Ranskassa?
Negatiivista on, ettei tätä pidetä vielä todellisena ammattina Ranskassa.
Positiivista on se, että saan tehdä sitä, mistä pidän.

Minkälainen kuva Sinulla on Suomesta ja suomalaisista?
Valitettavasti en tunne Suomea lainkaan.

Millainen kuva Sinulla on suomalaisesta musiikista?
En taida tuntea suomalaista musiikkia.

Miten kuvaisit musiikillista tyyliäsi?
Sanoisin, että teen arkielämän realiteetit tiedostavaa hip-hopia. Joskus tyylini voi olla rajua, mutta samanaikaisesti se on hyvin herkkää.

Mikä on oma suosikkisi levyilläsi?
« Et si … »

Miksi juuri se?
Koska se antoi minulle mahdollisuuden surra veljeni kuolemaa.

Käytkö konserttikeikoilla säännöllisesti?
Kyllä, säännöllisesti.

Pidätkö enemmän lavaesiintymisestä vai studiotyöstä?
Lavaesiintymisestä.

Mikä on mielihetkesi, kun olet työstämässä levyäsi?
Kun teen demoa, olen yksin ääniteknikon kanssa. Silloin tajuan, miltä laulu tulee todella kuulostamaan.

Millaista musiikkia lkuuntelet tällä hetkellä?
Pääasiassa hiphopia

Tyhmä kysymys… Mikä on mielilaulusi?
Jay-z: « Bounce »

Mitä ajattelet internetistä musiikin kirjoittajana ja tulkitsijana?
Mielestäni se on erittäin paha.

Oletko sitä mieltä, että Internet on todellinen uhka artisteille (tekijänoikeuksien kannalta)?
Se on erittäin suuri uhka. Ongelmaan yritetään löytää jatkuvasti ratkaisuja (esim levykauppiaiden käyttämät turvamekanismit); taiteilijan oikeuksia yritetään suojella.

Mitä suunnitelmia sinulla on tulevaisuudelle?
Olen tällä hetkellä toipumassa vakavasta sairaudesta. Seuraavaksi aion tehdä kolmannen levyni ja antautua jälleen hiphopin kovalle tielle!

Olisitko valmis tulemaan konserttikiertueelle ‘Suureen Pohjolaan’?
Miksipä ei! Musiikkini on kansainvälistä ja minusta on mukava esittää sitä uusille kuulijoille.
Kiertue Pohjolassa olisi todella mukavaa!

Ketkä musiikintekijät tai artistit ovat vaikuttaneet sinuun?
Koska olen syntynyt vuonna 1962, olen epäilemättä joutunut alttiiksi monenlaisille vaikutteille. Nykyisin minua eniten inspiroivat musiikin lajit ovat reggae, jamaikalainen dub, jazz, soul-musiikki ja elokuvamusiikki. Kuitenkin olen huomannut saaneeni vaikutteita myös muunlaisesta musiikista, kuten mainosten musiikista tai television äänimaailmasta, joille altistumme lähes päivittäin. Ne ovat ääniä, joita olen kuullut lapsena televisiota katsellessani ja jotka nykyisin palaavat mieleeni hyvin elävinä. Esimerkkinä voin mainita havaijilaisen kitaran, joka oli suurta muotia siihen aikaan. Rakastan kaikkia värejä ja ääniä, jotka muistuttavat minua kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvuista.

Mitkä ovat mielestäsi Ranskassa muusikkona olemisen myönteiset ja kielteiset puolet?
Globalisaatio vaikuttaa musiikin alalla aivan kuten muuallakin: muusikon on yhä vaikeampaa tienata elantonsa pelkästään musiikillaan. Musiikkibisnes on nykypäivänä todellakin maailmanlaajuista tai paremminkin “universaalia”.
Pieniä, itsenäisiä tuottajia ei juurikaan enää ole, esiintymismahdollisuudet, konserttisalit vähenevät. Pienen ryhmän on siis melko vaikea päästä esiintymään ja levyttämään, joten vaihtoehdoksi jää, että pienet ryhmät ryhtyvät itse levyjensä tuottajiksi, mikä sinällään on hyvin positiivista.

Millainen kuva sinulla on Suomesta ja suomalaisista?
Se vastaa postikorttien kuvagalleriaa: keskiyön aurinko vuorojen yllä, saamelaiset paimentamassa porotokkiaan lumisten lakeuksien halki revontulien loistaessa. Kuva vaaleista, isokokoisista ja terveistä ihmisistä lähellä luontoa, jotka ravitsevat itseään kaloilla ja savustetulla poronlihalla ja juovat viinaa.
Tunnettuja kliseitä… Olen käynyt Islannissa (suorastaan rakastan sitä maata!) ja kuvittelen (tosin ehkä väärin) näiden maiden ihmisten olevan samalla tavalla lämminsydämisiä. Kun asuu kylmän keskellä, on oltava sisältä lämmin!

Millainen kuva sinulla on suomalaisesta musiikista?
Minun on pakko myöntää, ettei minulla ole siitä minkäänlaista kuvaa, mutta kuvittelisin sen olevan sellaista euro-poppia kuin muuallakin.
Valitettavasti globalisaatio, josta jo puhuimme, tekee vääryyttä musiikin monimuotoisuudelle. Musiikki kuulostaa samanlaiselta kaikkialla. Mutta toivon olevani väärässä ja toivon, että on olemassa oikea “pohjoinen” musiikkityyli.

Kuinka kuvailisit omaa musiikkityyliäsi?
Yhdellä sanalla: electropica. Se on sekoitus elektronista musiikkia ja aurinkoisia rytmejä.

Oletko koskaan harkinnut musiikkityylisi vaihtamista? Millaisen tyylin voisit ajatella valitsevasi?
Yritän saada erilaiset musiikin lajit kohtaamaan toisensa siinä määrin kuin se vain on mahdollista. Mutta vaikka rakastankin eri lajien yhdistelyä, toivon silti säilyttäväni tietyn oman tyylini.

Mistä kappaleesi kertovat?
Suurin osa kappaleistani on instrumentaalimusiikkia sillä minulla ei ole kovinkaan paljon sanottavaa. Aivan kuten radioaikoinani, minua kiinnostavat yhä paljon enemmän musikaalisuus ja musiikkilajien yhdistely kuin sanat.
Tietenkin yritän välittää musiikillani viestiä rauhasta ja rakkaudesta, hauskuudesta ja huolettomuudesta.

Mikä kappaleistasi on suosikkisi?
Ei sellaista ole. Riippuu niin paljon mielialasta, mikä kappale millonkin tuntuu parhaimmalta. Ehkäpä “Just A Place In the Sun”.

Käytkö säännöllisesti keikoilla?
Viime vuonna ryhmälläni “Roudoudou Magic Combolla” oli onnea ja saimme kiertää esiintymässä aika ahkerasti.

Pidätkö enemmän keikka- vai studiotyöstä?
Ne ovat kaksi hyvin erilaista työtä. Studiotyöhön liittyy paljon stressiä, koska olen luonteeltani perfektionisti. Haluan olla varma siitä, että studiossa tekemäni ratkaisut ovat oikeita sillä äänityksen jälkeen kappaleet säilyvät sellaisina ikuisesti.
Lavalla esiintymisen etuna on mahdollisuus saada kappaleet “elämään”, mahdollisuus kokeilla uusia ratkaisuja ja ennen kaikkea hauskan pitäminen ja ihmisten tapaaminen.

Mikä on mielestäsi kappaleen- tai levyn tekemisen paras työvaihe?
Koska sävellän kaiken yksin tietokoneellani, parasta on – kuten lavaesiintymisessäkin – toisten artistien tapaaminen studiolla. Nuo hetket ovat varsin rentoja ja hauskoja sillä muusikot ovat huumorintajuisinta porukkaa, jonka olen koskaan tavannut.

Sitten ehkä hieman tyhmä kysymys, mutta mistä kuulemastasi kappaleesta pidät eniten?
Ei niinkään tyhmä kysymys, mutta erittäin vaikea. En osaa päättää Asha Boshlen elokuvassa „Yaadon Ki Baaraat” esittämän kappaleen „Chura liya hai tum ne” ja Henry Mancinin tulkitseman „Love Song from Mutinity On The Bounty” välillä.
Toisaalta John Holtin “Ali Baba” ei myöskään ole hassumpi. Ja sitten on vielä Dean Martinin “Sway”… ja kaikki David Bacharatin ja Beatlesien kappaleet…
Eihän tuo nyt niin vaikea kysymys ollutkaan!

Mitä mieltä olet musiikintekijänä / esiintyjänä internetistä?
Se on hyvä väline musiikin levittämistä ajatellen, erinomainen tiedotusväline. Saan paljon postia eri puolilta maailmaa internetsivujeni (www.roudoudou.fr) kautta. Suurin osa internetin käyttäjistä, jotka kirjoittavat minulle, ovat tutustuneet musiikkiini nimenomaan nettisivujeni välityksellä. En ole vielä saanut postia Suomesta, mutta ehkä jotain alkaa tapahtua tämän haastattelun ansiosta.
Mikäli viittaat internettiin liittyviin tekijänoikeudellisiin ongelmiin ja musiikin kopioimiseen ilmaiseksi omalle koneelle, niin totean vain ettei minulla ole mitään kopiointia vastaan, en kylläkään tee sitä itse.

Käytätkö tietokonetta musiikkia tehdessäsi?
Suurimmaksi osaksi kyllä. Jokin aika sitten vaihdoin vanhan Atarini Mac G4:ään.

Millaisia suunnitelmia sinulla on?
Minusta on hiljattain tullut isä, joten aion viettää mahdollisimman paljon aikaa tyttäreni Ellien ja hänen äitinsä kanssa. Samalla työstän uusia kappaleita kolmatta levyäni varten. Tuore isyys on inspiroinut minua valtavan paljon.

Ketkä muusikot tai artistit ovat vaikuttaneet sinuun?
Niitä on ainakin kymmenen miljoonaa. On Brel, Suicide, Joy Division, Nick Druke, Talk Talk, Léo Ferré ja paljon ranskalaisia 80-luvun alun uuden aallon bändejä (Sapho, Taxi Girl, Marc Seberg…)

Tuntuuko sinusta, että musiikillinen tyylisi on muuttunut paljon vuosienvarrella?
Tekstien suhteen, ei juurikaan; sovitusten kyllä. Tahdon tehdä asioista vähemmän synkkiä.

Mikä on suosikkihetkesi albumin -tai kappaleenteossa?
Kirjoittaminen, ja levyn saaminen kun se on valmis.

Keitä artisteja kuuntelet tällä hetkellä?
Daniel Darcia, ranskalaista laulajaa; The Innocence Missionia, amerikkalaista trioa
Ja Debussyn pianoteoksia ja myös Ravelia.

Mitä suunnitelmia sinulla on tuleville kuukausille?
Konsertteja (Espanja, Saksa, Ranska, Belgia) ja täytyy yrittää nukkua.